Ympäristöministeriön on korjattava valuvikaista esitystään

Nollaenergiarakentaminen ei edistä reilua kilpailua.

Blogi | Tiina Kaskiaro 8.4.2016

Reilun kilpailun puolustajia löytyy kaikista puolueista aina vaalien alla. Ikävä kyllä tämä innostus ei aina näy samalla voimakkuudellaan, kun varsinaisia päätöksiä tehdään. Tuorein esimerkki koskee ympäristöministeriössä valmisteltua lakiehdotusta uudisrakennuksien lähes nollaenergiarakentamisesta. Selvästi valuvikainen ja korjaamista vaativa ehdotus on nyt lausuntokierroksella.

Mikä monella tapaa hyvässä ehdotuksessa on sitten vikana reilun kilpailun näkökulmasta? Siinä on laajennettu ns. lievennettyjen vertailuarvojen tarkistelualaa. Nykyisin tasauslaskennassa vain hirsirakenteista ulkoseinää koskevat lievennetyt vertailuarvot ehdotetaan laajennettavaksi koskemaan jatkossa kaikkea massiivipuurakentamista. Puurakentamista, ei siis muuta massiivirakentamista.

Energialainsäädännössä tulisi muun lainsäädännön mukaisesti pyrkiä kokonaisvaltaiseen, reiluun kilpailuun perustuvaan säädösohjaukseen. Fiksumpaa kuin määritellä keinoja ja yksittäisiä suunnitteluratkaisuja, olisi asettaa vaatimuksia lopputuloksena syntyvän rakennuksen ominaisuuksille. Tavoite kirittää keksimään parhaat keinot. Näin tukisimme innovaatioiden syntymistä ja ratkaisujen kustannustehokkuutta.

Jos siis lievennykset halutaan ulottaa myös massiivirakenteille, ei ratkaisua pidä kytkeä yhteen materiaaliin. Vertailuarvo tulisi sen sijaan ulottaa koskemaan kaikkia yksiaineisia, massiivisia seinärakenteita. Esimerkiksi yksinkertaista, vikasietokykyistä, varmatoimista ja pitkäikäiseksi tiedettyä massiivitiiliratkaisua ei saa energiatehokkuusmääräyksillä asettaa puisia massiivirakenteita huonompaan asemaan. Sille ei yksinkertaisesti ole perusteita ellei niitä kaiva poliittisen lobbauksen komerosta.

Nyt puhutaan myös kulttuurihistoriasta. Painovoimaisen ilmanvaihdon ja massiivitiiliseinärakenteiden yhdistelmä on tuttu kaupunkien yli satavuotiaista kerrostaloista. Tiilirakenteen toimivuudesta ja ylläpidettävyydestä on pitkäaikaista kokemusta, joiden varaan nojata reiluja päätöksiä.

Kokonaisvaltaisesti kestävään rakentamiseen tarvitaan rakennusten koko elinkaaren kattavia tarkasteluja. Energiansäästö on tärkeä asia, jonka lisäksi on huolehdittava myös rakennusten käyttäjien terveydestä sekä rakennusten pitkäikäisyydestä ja käytönajan vähäisestä huollon tarpeesta. Päätöksentekijöiden on hyvä muistaa, että suomalainen laadukas kivirakennus on kaikkea tätä. Pidetään siis huolta sen kilpailukyvystä myös jatkossa.