Artikkelit

VTT:n rakennuksiin soveltamalla logiikalla autoista vähäpäästöisimpiä olisivat 70-luvun koslat

VTT julkaisi hiljattain tutkimuksen, jossa betonikerrostalon hiilijalanjäljen kerrottiin olevan puukerrostalon vastaavaa suurempi. Vaikka tutkimuksen tekijä on arvostettu VTT, tutkimus ei kestä kriittistä tarkastelua.

Ongelma on täysin nurinkurinen tarkastelutapa. Yksinkertainen esimerkki: jos sama tutkimus olisi tehty autoille, tuloksena olisi saatettu kertoa, että 1970-luvun auton päästöt ovat merkittävästi pienemmät kuin nykyaikaisen.

Näin on, koska nykyautossa on paljon enemmän suuren hiilijalanjäljen omaavia materiaaleja, kuten suurlujuus­teräksiä, kevytmetallivaluja ja elektroniikkaa. Niiden tehtävänä on parantaa auton käyttöominaisuuksia ja turvallisuutta sekä eri­toten pienentää käytön aikaista hiilijalanjälkeä eli käytännössä polttoaineen­kulutusta. On helppo ymmärtää, että autoissa päästöjen kannalta on oleellista, mitä tapahtuu auton käyttöiän aikana. Itse valmistus edustaa vain pientä murto-osaa käytön ympäristövaikutuksista.

Rakennuksissa asia on täsmälleen samoin. Rakennusten päästöt syntyvät niiden energiankulutuksesta eli lämmit­tämisestä ja rakennuksen huoltamisesta sekä korjaamisesta. Materiaalien ja rakentamisen hiilijalanjälki edustaa ainoastaan noin viidennestä rakennuksen käytön aiheuttamasta hiilijalanjäljestä.

Tämä ei voi olla uutinen VTT:lle, koska fakta on noteerattu paitsi kansainvälisissä standardeissa myös Suomen rakentamismääräyksissä. Jälkimmäisissä todetaan, että rakennusmateriaalien ympäristövaikutuksia tulee aina tarkastella rakennuksen elinkaaren ajalta.

Puukerrostalojen ympäristö­vaikutuksia tarkastellaan kovin usein pelkästään rakennusajan osalta. Tätä voi pitää markkinointina, koska silloin voidaan jättää huomiotta puukerrostalon suuremmat päästöt rakennuksen käytön aikana. Onko VTT muuttumassa soveltavan tutkimuksen talosta markkinointi­yritykseksi?

VTT:tä vastaava ruotsa­lainen SP tutki taannoin puu- ja betonikerrostalojen ympäristö­vaikutuksia niiden koko elinkaaren ajalta. Tutkimuksessa betoninen kerrostalo osoittautui selvästi puukerrostaloa vähäpäästöisemmäksi.

”Allt är bättre i Sverige” pätee näköjään myös riippumattomaan tutkimukseen, ja se on vahinko Suomelle.

Kirjoitus on julkaistu Rakennusteollisuuden blogissa 12.9.2017.

Jussi Mattila

Jussi Mattila

Olen Tampereella perheeni kanssa asuva utelias tutkijaluonne, ja toimin muun ohessa elinkaaritekniikan dosenttina Tampereen teknillisessä yliopistossa.

Betoniteollisuus ry:n toimitusjohtajana pidän tärkeänä yhteiskunnan uudistamista terveen kilpailun keinoin sekä rakennusalan kaukonäköistä kehittämistä ja innovaatioita. Puhun ja kirjoitan monipuolisesti myös kestävästä rakentamisesta ja työturvallisuuden parantamisesta.

Työn ulkopuolella olen kiinnostunut omatoimirakentamisesta ja mökkeilystä sekä kuntoliikunnasta ja metsästyksestä.

Jätä kommentti

Kommenttisi*

Nimi*
Kotisivut

Sinua saattaa kiinnostaa
Suomi taistelee biotalouden puolesta, samalla kivi kiertää
Kivirakentaminen goes digi
Kiitos ja ei kiitos, arvon hallitus!
Asuntorakentaminen yksi budjetin piristysruiskeita