2010-luku: kestävää koetellaan
2010-luku on laittanut kestävyyden monella tapaa koetukselle. Globaalisti ilmastoasiat ovat nousseet ennennäkemättömällä tavalla agendalle johtaen Pariisin sopimukseen. Ympäristönäkökohdat ovat korostuneet myös kotimaisissa valinnoissa.
Atlantin toiselta puolelta käynnistynyt finanssikriisi puolestaan johti erityisen pitkittyneeseen talousahdinkoon Euroopassa ja samalla Suomessa. Lähialueiden epävakaus on pannut testiin eurooppalaisten suhtautumisen erilaisuuteen. Asumisenkin trendejä ovat olleet kestävään kehitykseen liittyvät näkökulmat.
Kodin suhdetta ympäristöön ja kaupunkirakenteeseen mietitään myös: miten esimerkiksi luonto tai mahdollisuus omaan aktiivisuuteen huomioidaan kaupunkiasumisessa. Samaan aikaan korkea rakentaminen on edelleen lisännyt suosiotaan. Tästä hyvä esimerkki on Tampereella 2014 avattu Hotel Torni. Tiivistyvää kaupunkia tuovat pääkaupunkiseudulle suunnitellut kaupunkibulevardit. 2010-luvulla kauppakeskukset ovat edelleen yleistyneet etenkin keskisuurissa kaupungeissa ruuhkaisimman Suomen ulkopuolella.
Kaupungistuminen jatkuu ja kaupungit muuttuvat. Helsingin Kaisa-talo heijastaa upealla tavalla vanhan muutosta uuteen. Julkisia tiloja tarkastellaan niitäkin entisestä poikkeavalla tavalla. Uusi talo tuo perinteiseen kaupunkikuvaan vahvasti luontoyhteyden elävöittäen samalla kaupunkilaisten yhteistä tilaa. Helsingin yliopiston pääkirjasto kylpee valossa.
Muuntojoustavuus on uuden rakentamisen keskeisiä kehityssuuntia. Valtion patruunatehtaan alue Lapualla on muuttunut arvokkaaksi kulttuurikeskukseksi asiantuntevalla ja perinteitä kunnioittavalla korjausrakentamisella.
Asumiseen ja rakentamiseen kohdistuu kasvavia vaatimuksia sekä viihtyvyyden että ympäristönäkökohtien johdosta. Raken Viikinmäen vuokra-asumisen mukaisesti sopusointuisuutta luonnon kanssa haetaan konkreettisesti ja samalla esteettisesti.
Rakentamisessa on kunnianhimo kasvanut ylöspäin. Tammelan vanhalle ratapihalle nousi huomattavan korkea Hotel Torni Tampereella. Korkeutensa lisäksi se edustaa tyypillistä kehitystä hyödyntää kaupunkien entisiä teollisuuden käytössä olevia alueita asuin- tai muuhun käyttöön. Kuva: Saana Säilynoja, Museokeskus Vapriikki
Tulosta sisältö:
Suomen matkassa: 2010-luku
Siirry edelliselle vuosikymmenelle! 2000-luku: notkeaan moderniin
