Artikkelit

Voi kun talo olisi siirrettävissä

Hirsitalojen hyviä puolia oli, että talo oli aika yksinkertaisesti purettavissa ja siirrettävissä uuteen paikkaan. Suurin ongelma oli kuljetus. Puretun talon pystyttäminen kävi parissa viikossa.

Mikä nyt estää tekemästä taloa helposti purettavista ja uudelleen käytettävistä ”legopalikoista”? Palat pitäisi muotoilla niin, että ne pysyvät painovoiman avulla tukevasti paikoillaan niin kuin hirretkin. Jos on mahdollista tehdä siirrettävä viipalekoulu, miksi ei olisi mahdollista tehdä siirrettävää asuintaloa? Hyödyt siirrettävyydestä olisivat huomattavat.

Taloja tehdään kyllä elementeistä, mutta elementit pitäisi suunnitella niin, että ne ovat helposti niitä rikkomatta irrotettavissa toisistaan. Perustuksia ja vaikkapa maanalaista pysäköintiä ei tietenkään saa siirretyksi muualle, mutta saisi edes sen maanpäällisen osan.

Suomessa on satojatuhansia rakennuksia, jotka ovat nykyisessä paikassaan arvottomia. Mikä valtava hyöty olisi koitunut siitä, että nämä olisi tehty siirrettäviksi! Siirrettävät talot ratkaisivat myös ongelman, joka syntyy keskelle erämaata pariksi vuosikymmeneksi avattavasta kaivoksesta.

Modulaarinen talo voitaisiin tehdä puusta tai kivestä tai niitä yhdistelemällä. Voisi siinä tietysti olla teräsrunkokin.

Modulaarinen talo voitaisiin tehdä melkein valmiiksi tehtaalla säältä suojatuissa olosuhteissa. Risteilyaluksiinkin tehdään hytit tehtaassa. Miksi asuintaloa ei voisi tehdä kuin laivaa?

Modulaarisuudesta voisi olla hyötyä myös, jos taloa halutaan laajentaa tai muuten muuttaa.

Tulevaisuudessa vääjäämättä edessä olevaa putkiremonttia ajatellen on vähän hölmöä muurata putket seinän sisään niin, että niiden vaihtaminen edellyttää seinän hajottamista. Jos niitä ei haluta koteloida seinän ulkopuolelle, voisivat ne olla seinän sisällä kanavassa, johon pääsee helposti etuseinän irrottamalla. Tämäkin olisi eräs hyöty modulaarisuudesta

Ymmärrän, että ajatus siirrettävästä kivitalosta on haastava ja että asiaan liittyy varmasti monia teknisiä ongelmia, joita valtiotieteilijä ei tule ajatelleeksi, mutta hyödyt talojen siirrettävyydestä olisivat niin valtavat, että aika paljon kannattaisi tutkimuspanosta tähän käyttää.

Rakennusalan tuottavuus on kehittynyt viime vuosikymmeninä kehnosti. Yksi syy on yritysrakenteessa. Uusia innovaatioita ei yksittäisen rakennusliikkeen kannata kehittää, koska ne eivät ehkä olisi patentoitavissa. Valtio vastaa maatalousalan tutkimuksesta, koska yksittäisestä tilasta ei siihen ole. Olisiko valtion otettava vastuu myös rakennusalan tutkimustoiminnasta?

Osmo Soininvaara
Kirjoittaja on aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija ja vaikuttaja, joka on aiemmin vaikuttanut muun muassa ministerinä ja kansanedustajana (vihr). Hän on myös Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen.

Jätä kommentti

Nimi*
Kotisivut

Kommenttisi*

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>

Sinua saattaa kiinnostaa
Asuntorakentaminen kasvun moottorina
_DSC5653
Kivirakentaminen on aluetalouden moottori
_DSC5653
Älykästä ja kestävää rakentamista
European flags in front of EP Building in Strasbourg. Copyright: © European Union 2015 - source: EP.
Kiertotaloutta kilpailukyvyn edistämiseksi