Artikkelit

Soukka_1
Soukka_1

Rakentaminen talouskehityksen ilmapuntarina

Talouden kehitystä ei yritetä lukea teelehdistä, vaikka ennusteiden osumisen perusteella näin voisi joskus ajatella. Todellisuudessa erilaisia talouden ja työmarkkinoiden tunnuslukuja seurataan pitkinä aikasarjoina ja pyritään näin luomaan mahdollisimman luotettava pohja tulevan kehityksen arvioinnille. Yksi tärkeimmistä ”ilmapuntareista” tulevaa talouskehitystä arvioitaessa on perinteisesti ollut rakentaminen. Rakentamisen kiihtyminen edellyttää yleisempää optimismia yhteiskunnassa, halukkuutta investoida ja rakentaa uutta.

Nyt tällaista väreilyä on Suomessa ilmassa. Syyskuun alkupuolella Tilastokeskus kertoi rakennusyritysten liikevaihdon ja myynnin kasvaneen merkittävästi vuotta aiemmasta. Talonrakentamisen liikevaihto esimerkiksi kasvoi 8,8 % ja myynti 8,5 % vuoden takaisesta. Luvut ovat vähintään toiveikkuutta herättäviä hitaaseen kasvuun jämähtäneessä Suomessa. Nyt on tietysti oleellista miettiä, että miten pidämme yllä rakentamisen vauhtia, jotta se pääsee heijastumaan laajemmin kansantalouteemme. Koska uusia investointipäätöksiä tehdään luottamuksen varassa, on elintärkeää huolehtia siitä ettei vauhtia ainakaan jarruteta luottamusta rapauttavilla politiikkatoimilla.

Reilu kilpailu tuottaa markkinoilla tunnetusti parhaat tulokset. Tästä hyvä esimerkki ovat vaikkapa erilaiset arkkitehtuurikilpailut. Niissä harvemmin kahlitaan suunnittelijoiden kädet ja mielet etukäteen, vaan päinvastoin haetaan juuri luovuutta, erilaisuutta ja vaihtoehtoja. Sama logiikka pätee laajasti rakentamiseen. On sitten kyse rakennusmateriaaleista, rakentajista tai juuri suunnittelijoista, niin terve kilpailu takaa kiinnostavimmat lopputulokset. Optimismi ja luottamus toimivat tietysti myös toiseen suuntaan. Mikäli yleinen tunnelma yhteiskunnassa on positiivisesti tulevaisuuteen suhtautuva, hyötyy myös rakentaminen siitä ja muun muassa asuntojen ja toimitilojen rakentaminen saa vauhtia alleen.

Valtiovarainministeriön johtama rakennusalan suhdanneryhmä eli RAKSU-ryhmä arvioi, että ensi vuonna rakentamisen elpyminen on laaja-alaista, jolloin se alkaisi vauhdittaa koko kansantaloutta ja työllisyyttä. Tämä rohkaiseva ennuste on samalla erinomainen tavoite. Meidän on kaikin tavoin tuettava talouden ja rakentamisen elpymistä, on kyse sitten sääntelyn järkeistämisestä, hallituksen kärkihankkeiden panostuksista tai asuntorakentamisen rahoituksen järjestämisestä. Samalla rakentamisen mahdollisuudet on tärkeä nähdä myös uuden talouden puolella esimerkiksi kiertotalouden edistämisessä. Rakentaminen tuleekin olemaan myös jatkossa hyvä mittari kansantalouden näkymistä.

Jussi Mattila

Jussi Mattila

Olen Tampereella perheeni kanssa asuva utelias tutkijaluonne, ja toimin muun ohessa elinkaaritekniikan dosenttina Tampereen teknillisessä yliopistossa.

Betoniteollisuus ry:n toimitusjohtajana pidän tärkeänä yhteiskunnan uudistamista terveen kilpailun keinoin sekä rakennusalan kaukonäköistä kehittämistä ja innovaatioita. Puhun ja kirjoitan monipuolisesti myös kestävästä rakentamisesta ja työturvallisuuden parantamisesta.

Työn ulkopuolella olen kiinnostunut omatoimirakentamisesta ja mökkeilystä sekä kuntoliikunnasta ja metsästyksestä.

Jätä kommentti

Nimi*
Kotisivut

Kommenttisi*

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>

Sinua saattaa kiinnostaa
iso_tyomaa_1280
Rakentaminen on hauraan talouden kivijalka
As_Oy_Alppitahti_RGB
3 pointtia kohtuuhintaisten asuntojen lisäämiseksi
Reilu kilpailu tuo parhaat ratkaisut haasteisiin
Eiranrannan uudet puistot, ilmakuva
Asuntorakentaminen yksi budjetin piristysruiskeita