Artikkelit

2015-06-16 09.40.51
2015-06-16 09.40.51

Puhuttaisiinko biotalouden sijaan välillä kiertotaloudesta?

Eduskuntavaalien jälkeen on alkanut tulevan hallituksen ohjelman pohtiminen. Eilen Kemianteollisuus ja Metsäteollisuus vaativat poikkihallinnollista biotalousohjelmaa. Uuden kasvun rakentaminen on erittäin tärkeää ja siihen liittyvät puheenvuorot tervetulleita. Voi myös kivipohjaisen rakentamisen edistäjänä ilolla todeta biotalouden edellyttävän merkittäviä pitkäikäiseen, kestävään ja kustannustehokkaaseen kivirakentamiseen pohjautuvia investointeja.

Biotalous perustuu käytännössä metsän hyödyntämiseen. Edellytyksenä pitkäjänteiselle toiminnalle on luonnollisesti metsän kestävä hyödyntäminen, mikä asettaa mahdollisuuksille rajoja. Tiedämme myös, että Suomen metsiä ei todennäköisesti koskaan tulla hyödyntämään edes kestävyys huomioiden täysimääräisesti, koska metsän omistajuus on pirstaloitunut ja infrastruktuurikin asettaa omat rajansa.

Haluaisin laventaa tulevaisuuskeskustelun näkökulmaa. Globaali talouden murros on nimittäin biotaloutta laajempi ilmiö ja meidän tulisikin Suomessa entistä enemmän keskittää huomiomme kiertotalouteen. Kyse ei ole nollasummapelistä, vaan talouden muutoksen mittaluokasta. Sen sijaan, että jälleen tuudittautuisimme yksinomaan vanhan tukijalan eli metsän varaan, tarvitaan ajattelun vallankumous.

Kiertotaloudessa käytetyt materiaalit säilyvät kierrossa ja hukkaa ei synny. Teema ei rajaudu yhteen toimialaan tai materiaaliin, vaan läpi leikkaa yhteiskunnan eri sektorit. Teollisuuden raaka-ainevirtojen lisäksi kiertotalouteen lukeutuvat jätteet, ravinteiden kierrätys ja paljon muuta. Kiven kierrätysaste on esimerkiksi korkeampi kuin paperin eli 80 %. Brittiläinen Ellen McArthur -säätiö on arvioinut kiertotalouden maailmanmarkkinoiksi yli 700 miljardia euroa vuodessa. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra puolestaan on selvityksessään todennut kiertotalouden tarjoavan Suomelle jopa 2,5 miljardin euron arvonlisän vuodessa.

Kiertotalous on asiantuntijoiden mielestä talouden seuraava aalto. Suomen on oltava osaamisellaan ja innovaatioillaan kehityksen kärjessä. Voitettavaa on paljon. Tämä edellyttää poliittisilta päätöksentekijöiltä kiertotalouden nostamista agendalle ja päätöksiä, joilla muutoksesta tehdään totta. Huomisen kasvu on kiertotaloudessa.

Tiina Kaskiaro

Tiina Kaskiaro

Olen helsinkiläistynyt diplomi-insinööri ja tehnyt suurimman osan työurastani markkinoinnin ja viestinnän parissa.

Minua erityisesti kiinnostavat näkökulmat ovat kestävä rakennettu ympäristö, rakentamisen vaikutukset ympäristöön, resurssi- ja materiaalitehokkuus, asuminen sekä insinöörin silmin tarkasteltu arkkitehtuuri.

Vapaa-ajalla kierrän maailmaa avoimin silmin, liikun luonnossa, laskettelen ja sukellan. Myös hyvä ruoka ja viinit kuuluvat harrastuksiini.

Jätä kommentti

Nimi*
Kotisivut

Kommenttisi*

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>

Sinua saattaa kiinnostaa
Hallituksen rakentamisen politiikassa otetaan suuri riski
Neuschwanstein Castle_Rachel Davis
VM – Suomen paroni von Münchhausen?
2015-06-16 10.50.17
Iloinen Punkki-uutinen
Yhteiskunta kehittyy rakentamalla