Kivipiiri

Betonirakenteiden lujuusongelmat Q&A

Viime aikoina on noussut esiin betonirakentamiskohteita, joihin on liitetty epäily betonin vajaalaadusta. Tietoa kohteista on ollut saatavilla erittäin niukasti. Koska asia keskusteluttaa voimakkaasti sekä alan sisällä että suuren yleisön keskuudessa, olemme laatineet käyttöösi alla olevat kysymys/vastaus-parit keskustelua helpottamaan. Otamme mielellämme vastaan kommenttisi vastauksiin ja ehdotuksesi uusiksi kysymyksiksi. Voit lähettää ne osoitteeseen jussi.mattila@rakennusteollisuus.fi

 

Julkisuudessa on puhuttu laajasta ongelmasta betonin lujuuksissa. Onko kohteita tiedossa enemmänkin, kuin mistä on kerrottu?

Meidän tiedossamme ei ole uusia kohteita, mutta tiedämme, että mediassa on sellaisia huhuja. Kohteita, joissa on ollut epäilys vajaalaadusta, mutta joissa tutkimukset ovat osoittaneet rakenteiden olevan kunnossa, tiedämme muutamia. Päivitämme tähän, jos uusia kohteita vahvistuu.

Mitä näistä esiin tulleista kohteista oikeasti tiedetään?

Kohteista ei ole virallisesti kerrottu ainakaan toistaiseksi mitään yksityiskohtia. Emme spekuloi asialla ohi projektiosapuolten. Kemijärvellä purkuun menneen Kallaanvaaran sillassa betonin lujuus ei ollut Liikenneviraston mukaan riittävä liiallisen huokoisuuden johdosta.

Onko Turussa ja Kemijärvellä kyseessä sama ongelma?

Lehtikuvien perusteella Turun sairaalatyömaalla on ollut ainakin vakavia tiivistyspuutteita. Sen pohjalta voi arvioida, että kyseessä ei olisi sama ongelma.

Koskeeko ongelma tietyntyyppistä betonia? Yksi epäily kohdistuu masuunikuonan käyttöön uusissa seossementeissä, voisiko syy olla tässä?

Tietoa kohteissa käytetyistä sementti- tai betonityypeistä ei ole jaettu. Siksi asiaan ei voi ottaa kantaa. Masuunikuona ja lentotuhka ovat maailmanlaajuisesti ja yleisesti käytettyjä seosaineita, joista on vuosikymmenten kokemus. Niiden käyttö ei voi lähtökohtaisesti olla syynä ongelmiin. Betonit, joissa on käytetty seosaineita, tyypillisesti kovettuvat hitaammin erityisesti viileässä. Siksi niitä on myös jälkihoidettava tehokkaammin.

Voiko lisähuokoistusaineilla olla vaikutusta heikkoon lujuuteen?

Betonin huokoistaminen (säänkestävyyden johdosta) pudottaa betonin puristuslujuutta noin 3 % ilmaprosenttia kohti. Tämä otetaan huomioon säänkestävien betonien suhteutuksessa. Jos betoniin tulee liikaa ilmaa tai betoni tiivistetään puutteellisesti, lujuus voi jäädä suunniteltua alhaisemmaksi.

Mistä nämä ongelmat voisivat johtua?

Ongelmien syillä ei kannata ryhtyä spekuloimaan, koska faktatietoa kohteista ei juuri ole käytettävissä. Selvitykset työmailla ovat käynnissä ja projektiosapuolet tiedottavat niistä omalla aikataulullaan.

Voiko ongelma johtua siitä, että lämpötila on ollut niin alhainen tai muotit on purettu liian aikaisin?

Betoni kovettuu viileässä selvästi hitaammin. Sementin kovettumisreaktiot tuottavat kuitenkin lämpöä, mikä nostaa kovettuvan betonin lämpötilaa ulkoilmaan nähden etenkin, jos valu on massiivinen tai se on suojattu jäähtymiseltä esimerkiksi pitämällä muotit paikallaan tai vaakapinnoilla suojaamalla pinta niin, että betoni ei pääse jäähtymään. Hyvin tiheä ja järeä raudoitus saattaa kylmällä säällä jäähdyttää betonimassaa niin, että lujuudenkehitys lähtee hitaammin liikkeelle.

Voiko ongelma johtua tiheästä raudoituksesta? Sopiiko valmisbetoni kohteisiin, joissa joudutaan raudoittamaan paljon?

Tiheä raudoitus tuo tavanomaista tiukempia vaatimuksia sekä betonille että työsuoritukselle, mutta myös hyvinkin tiheästi raudoitettujen rakenteiden valu saadaan onnistumaan. Jos raudoitus on hyvin tiheä, betonin tulee olla riittävän notkeaa ja rakeisuudeltaan riittävän hienoa ja hyvin koossapysyvää. Valutyössä tulee kiinnittää huomiota siihen, että betonia ei pudoteta korkealta ja varsinkaan raudoituksen läpi, vaan valetaan suoraan paikalleen esimerkiksi valusukan avulla. Erityistä huomiota tulee kiinnittää valukerrosten korkeuteen ja betonin huolelliseen tiivistämiseen. Rakenteiden suunnittelussa tulisi kiinnittää huomiota raudoituksen sijoitteluun niin, että raudoitukseen jää riittäviä valuaukkoja.

Aiheuttavatko pitkät pumppausmatkat laadun heikkenemistä valmisbetonissa?

Pumppauksen ei ole havaittu heikentävän betonin laatua.

Onko pelkona jo valmiiden kohteiden sortumisia?

Ei ole. Suomessa ei ole ainakaan itsenäisyyden aikana sortunut yhtään betonirakennetta betonin heikon laadun takia.

Uskaltaako betonia jatkossa käyttää / voiko luottaa, että toimitettu betoni vastaa tilattua?

Suomessa valetaan vuosittain noin 5 miljoonaa kuutiota betonia. Nyt havaitut ongelmat ovat yksittäistapauksia. Betoni on edelleen turvallinen rakennusmateriaali. Viime vuosikymmenen vaihteen runsaslumisina talvina sortui useita satoja rakennuksia ja rakenteita. Yksikään niistä ei ollut betonirakenteinen.

Mitä asialle nyt tehdään? / Mitä ala aikoo tehdä parantaakseen laatumielikuvansa ennalleen?

Betoniteollisuus ry on sopinut Talonrakennusteollisuus ry:n ja Infra ry:n sekä Inspecta Sertifiointi Oy:n kanssa, että osapuolet käynnistävät yhdessä hankkeen, jolla pyritään varmistamaan, että nyt tapahtuneen kaltaisia epäonnistumisia ei käy enää jatkossa. Liikennevirasto on jo antanut uudet ohjeet betonin lujuuden varmistamiseksi vaativassa infrarakentamisessa. Mahdollisissa ongelmakohteissa selvitykset ovat käynnissä ja projektiosapuolet tiedottavat niistä oman aikataulunsa mukaan. Pyrimme vaikuttamaan laatumielikuvaan tekemällä virheetöntä työtä ja onnistuneita kohteita.

Miten betonin laatu myllystä muottiin varmistetaan Suomessa?

Betonin laatua ja sen pääkomponenttia, puristuslujuutta, valvotaan betonitehtaalla tuotannon yhteydessä valmistettavista koekappaleista jatkuvasti. Koekappaleita ei valmisteta yleensä kohdekohtaisesti, vaan määrävälein koko tuotannosta. Laadunvalvonnan koetuloksia ei liitetä suoraan mihinkään kohteeseen, vaan valvonnalla varmistetaan, että tuotannon lujuustaso pysyy riittävän korkeana. Jos halutaan erityisvarmuus betonin lujuudesta jossakin tietyssä kohteessa, betonin toimitussopimukseen voidaan kirjata, että koekappaleet valmistetaan ja laadunvalvontamittaukset tehdään juuri kyseiseen kohteeseen toimitettavasta betonista. Etenkin vaativimmissa valukohteissa monet betoninvalmistajat toimivat näin ilman erillistilaustakin. Kaikkien Betoniteollisuus ry:n jäsenliikkeiden betonin tuotanto tapahtuu kolmannen osapuolen valvonnassa.  Tätä valvontatehtävää hoitaa Suomessa Inspecta Sertifiointi Oy.

Voivatko tehtaan erinomaisissa olosuhteissa tehdyt testit antaa oikeaa kuvaa siitä, mikä on betonikuution lujuus työmaaolosuhteissa?

Tehtaan vakio-olosuhteissa tehdyt lujuustestit kuvaavat hyvin betonin kykyä muodostaa lujuutta. Tämä lujuus syntyy myös työmaalla, jos betonointi on tehty oikein ja jälkihoito on ollut riittävä. Viileässä betonin lujuudenkehitys on hitaampaa, mutta betoni saavuttaa silti vähintään saman loppulujuuden. Betonirakenteiden suunnittelussa käytettävissä lujuusarvoissa on otettu huomioon se, että betonointi on tehty työmaaolosuhteissa.

Olisiko hyötyä, jos työmaa rupeaisi myös varmistamaan massan laatua työmaan päässä?

Näin on toimittu joskus aiemmin, mutta käytännöstä on luovuttu, koska tehtaalla laadunvalvonnan on todettu varmistavan betonin laadun luotettavasti, erityisesti lujuuden suhteen. Betonin ilmapitoisuuden suhteen voi olla hyvä tehdä myös työmaamittauksia etenkin, jos kuljetusmatka on pitkä.

Saadaanko kimmovasaralla oikeasti vertailukelpoisia tuloksia?

Kimmovasara on tarkoitettu betonin lujuudenkehityksen seuraamiseen työmaalla. Sillä saa helposti suuntaa-antavaa tietoa betonin lujuudesta. Kimmovasaraa käytettäessä on syytä ottaa huomioon, että aivan uloimman pinnan lujuus on saattanut jäädä puutteellisen jälkihoidon johdosta heikommaksi kuin rakenne on keskimäärin.

Onko näin?: ”Jo nyt näyttää selvältä, että asian vakavuus on sellainen, että sen selvittely ei taida jäädä rakennusalan sisäiseksi. Esimerkiksi ympäristöministeriön on syytä pohtia, ovatko normit kunnossa ja ovatko ne huomioineet riittävästi sementissä tapahtuneet muutokset.”

Sementin ja betonin valmistusta valvotaan tarkasti. Laadunvalvontamenettelyt ovat pysyneet samanlaisina jo useita kymmeniä vuosia. Olisi kovin yllättävää, jos tästä löytyisi merkittäviä puutteita. Sementit ovat standardisoituja, eikä niissä ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Samanlaisia sementtejä on käytössä kautta maailman. Näkemyksemme mukaan työmaatoimintojen laadunvarmistukseen tulee kiinnittää lisää huomiota.

 

Lue lisää:

Tiedote: Betonirakenteissa ilmenneet lujuuspuutteet selvitetään yhdessä rakennusurakoitsijoiden kanssa

Tiedote: Betonirakenteiden lujuusongelmien syihin saatu selkoa