Faktapankki

Tolkkua-energiatehokkuusmaarayksiin_herokuva_1540x700
Tolkkua-energiatehokkuusmaarayksiin_herokuva_1540x700

Kannanotto: Perusteeton tuki puukerrostaloille haittaa kilpailua

Terveen kilpailun nimiin vannotaan niin EU:ssa, hallituksessa kuin kunnallisissa toimijoissa. Silti päätöksentekijät toimivat omaa mantraansa vastaan ainakin rakentamisessa.

Valtiovalta on katsonut perustelluksi kanavoida yhteiskunnan varoja puukerrostalorakentamisen tukemiseen jo kahden vuosikymmenen ajan. Tuen perusteiksi on esitetty vuoroin ympäristösyitä, kotimaisuutta, työllistävyyttä, aluetalouden tukemista ja parempaa laatua. Mielestämme on aiheellista kysyä, ovatko nämä perusteet paikkansa pitäviä.

Ympäristönäkökulmaan voi pureutua helposti tarkastelemalla Suomen kasvihuonekaasupäästöjä, joista betonirakentaminen tuottaa noin 1,5 %. Tästä kerrostalojen betonirakenteiden osuus on hieman yli kymmenesosa eli noin 0,2 %. Koska myös puurakentamisessa käytettävillä tuotteilla on omat hiilipäästönsä, valtiovallan tavoite puun markkinaosuuden kohoamisesta 20 %:iin kerrostalorakentamisessa tarkoittaa Suomen kasvihuonekaasupäästöjä alentumista 0,01 %. Tällä vähennystasolla ei ole mitään merkitystä ilmastonmuutoksen torjumisessa.

Mitä tulee työllisyyteen, Pellervon taloudellinen tutkimuskeskus on todennut, että rakennusmateriaalivalinnoilla ei ole nettovaikutusta työpaikkojen määrään, kun vaihto tapahtuu yhdestä kotimaisesta tuotteesta eli betonista toiseen kotimaiseen eli puuhun. Työpaikat vain vaihtuisivat betonituotetehtaista puutuotetehtaisiin. Aluetaloudelliset vaikutuksetkin ovat mielikuvitusta, koska myös betoniteollisuuden tuotantolaitokset sijaitsevat maakunnissa, aina pohjoisinta Lappia myöden. Lisäksi myös betonirakentamisen raaka-ainehuolto tuo paikallisesti työtä ja toimeentuloa monille maanomistajille.

Rakentamisen laadun ja asukkaiden turvallisuuden näkökulmasta on vaikea uskoa, että vaihtamalla betoni rakennusmateriaaliin, joka kestää sitä huonommin säätä ja kosteutta ylipäätään, eristää sitä huonommin ääntä, suojaa sitä huonommin palolta ja vaatii sitä enemmän huoltoa ja kunnossapitoa voisimme saada aikaan nykyistä laadukkaampaa, turvallisempaa ja kestävämpää rakentamista.

Olemme vahvasti sitä mieltä, että julkisen vallan rooli ei voi olla kilpailun vääristäminen tukemalla vain yhtä rakennusalan sektoria. Betoniteollisuus on tehnyt merkittävää työtä yhdessä kotimaisen sementtiteollisuuden kanssa jo entisestään pienten CO2-päästöjen kutistamisessa edelleen. Työllistämme maakunnissa tuhansia ihmisiä ilman julkisia tukia. Markkinat ovat valinneet kivirakentamisen laadukkaimmaksi ja käytetyimmäksi rakennustavaksi. Teemme vientituotteita useissa eri tuotantolaitoksissa.

Jos julkista tukea halutaan antaa rakentamiseen, sen tulee kohdistua kaikkiin tasapuolisesti, olipa tuki taloudellista tai alan toimijoiden ohjaamista säädöksillä ja ohjeilla. Tämän luulisi olevan itsestään selvää.

dokumentti-ikoni_78x100Raportti: Lauri Esala, Jyri Hietala, Janne Huovari. Puurakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset, PTT raportteja 239, 2012.