Faktapankki

Kestävän rakentamisen perustukset

Kestävästä rakentamisesta puhutaan useilla eri tahoilla hieman eri sanoin. Moni rakentamisen päätöksentekoon osallistuva kokee neutraalin tiedon saamisen haastavaksi. On parasta palata perusasioiden äärelle.

1. Kestävä rakentaminen on kokonaisuus, jossa rakennuksen sosiaalisilla, taloudellisilla ja ympäristövaikutuksilla on yhtä paljon arvoa.

Kestävässä rakentamisessa lopputuotetta arvioidaan sosiaalisesta, taloudellisesta ja ympäristönäkökulmasta. Pelkkiin yksityiskohtiin tuijottaminen vääristää viestiä. Monimutkaisessa yhtälössä yksi ratkaisu voi vaikuttaa toiseen, jolla voi lopulta olla kestävän kokonaisuuden kannalta negatiivisia vaikutuksia. LCA eli elinkaariarviointi on globaali menetelmä rakennusalan ympäristösuoritustason mittaamiseen. Elinkaariarvioinnin lopputulos riippuu oleellisesti siitä, miten tarkasteltavat kysymykset on rajattu.

2. Kestävää rakentamista tulee vertailla rakentamisen lopputuotteen koko elinkaaren näkökulmasta.

Rakennustuotteet ovat kestävässä arvioinnissa vain välituotteita. Sosiaalisen, taloudellisen ja ympäristökestävyyden selvittäminen vaatii koko rakennuksen elinkaaren arvioimista. Rakennuksen elinkaari alkaa materiaalien hankinnasta ja päättyy purkamiseen ja rakennusjätteiden käsittelyyn.

Arvioinnissa huomioidaan lisäksi myös rakennusjätteiden kierrätyksen ja hyödyntämisen potentiaaliset vaikutukset. Rakentamisessa pitäisi myös kiinnittää yhä enemmän huomiota lopputuotteen käyttöikään.

Rakennuksen ympäristösuoritustasoa esimerkiksi ei arvioida pelkän tuotteen näkökulmasta, vaan sitä tarkastellaan aina käyttötarvetta sekä siitä johdettuja toiminnallisia ja teknisiä vaatimuksia vasten.

3. Ympäristön kannalta kestävä rakentaminen on muutakin kuin energiaa ja CO2-päästöjä.

Rakennuksen ympäristösuorituskyvyn arvioinnissa on 22 indikaattoria. Näistä poliittisten päättäjien on valittava mahdollisimman kattavasti kansallisesti sovellettavat.

Tunnetuksi tullut hiilijalanjälki ei ole sama kuin koko rakennuksen ympäristösuoritustaso. Vaikka hiilidioksidi eli CO2 on tärkeä indikaattori ympäristövaikutuksien seurannassa, sen varjolla ei saa unohtaa muita – mahdollisesti vielä pahempia haasteita, kuten jäteongelmaa, otsonikatoa, happamoitumista, rehevöitymistä, vesivarojen ja muiden luonnon resurssien hupenemista.

4. Energiatehokkuus on tärkeä osa ympäristön kannalta kestävää rakentamista.

Energiatehokkuus on ylivoimaisesti tärkein asia rakennusten ympäristövaikutusten pienentämisessä. Noin 80 prosenttia rakennuksen ympäristövaikutuksista aiheutuu energiankulutuksesta. EU:n ja Suomen energiankulutuksesta ja hiilidioksidipäästöistä puolestaan noin 40 prosenttia liittyy rakennuksiin.

Eurooppalainen näkökulma kestävään rakentamiseen painottaa energiatehokkuuden parantamista. On hyvä muistaa, että suomalaisen perusteollisuuden prosessien energiatehokkuus on jo nyt äärirajoilla, mutta rakennuskannan energiatehokkuuden parantamisessa on valtavasti mahdollisuuksia. Energiatehokkuuden parantaminen ei ole pelkkää ympäristönsuojelua, vaan samalla pyritään vähentämään riippuvuutta fossiilisista polttoaineista, varsinkin öljystä.

5. Energia ja käyttöikä vaikuttavat eniten rakentamisen kestävyyteen

Rakennuksen käytönaikainen energiatehokkuus ja sopivan pitkä käyttöikä vaikuttavat eniten kaikilla kestävyyden mittareilla katsottuna. Energiatehokkuus on tärkeää, koska rakentaja ei voi vaikuttaa siihen, tuotetaanko energia tulevaisuudessa rakennukseen uusiutuvista vai uusiutumattomista lähteistä. Siksi rakennusten rakenteellisen energiatehokkuuden tulisi nousta passiivitasolle. Toisaalta energiantuotannolla on iso vaikutus paitsi ilmastonmuutokseen myös terveyteen sekä uusiutuvien ja uusiutumattomien luonnonvarojen riittävyyteen.

Käyttöikää määriteltäessä puolestaan korostuu rakennuksen muunneltavuus. Rakennuksen tilaajan pitäisi aina asettaa rakennukselle haluttu käyttöikä. Rakennuskantamme kannalta olisi hyvä, että vaadittu käyttöikä sopisi aina tarpeeseen. Turhan lyhytikäistä rakennusta ei tulisi rakentaa lainkaan, ellei rakennus ole uudelleenkäytettävä.

6. Neutraalia tietoa kestävästä rakentamisesta on vaikea saada.

Puolueetonta tietoa ei varmastikaan ole ollut tähän asti riittävästi saatavilla. Yhteisiä standardeja tehdään juuri siksi, että kestävän rakentamisen arviointi olisi luotettavaa. Yhteiset kriteerit tarvitaan, jotta kaikki puhuisivat teknisesti samaa kieltä ja huomio kohdistuisi kokonaisuuden kannalta oikeaan asiaan: koko rakennuksen elinkaaren kestävyyden arviointiin.

Jutun asiantuntijana toimi Rakennustuoteteollisuuden ympäristö- ja energia-aiheiden erityisasiantuntija Ari Ilomäki.