Artikkelit

_DSC5653
_DSC5653

Älykästä ja kestävää rakentamista

Kesämökeiltä kuuluu pauke ympäri Suomea. Monet rentoutuvat lomillaan puuhailemalla kaikkea “pientä” mökkimaillansa. Pihakivetys tulisi uusia, nukkumatilaa saada lisää ja grillikatoskin kaipaa kohennusta. Näitä ajatuksia pyörii nyt useiden lomalaisten mielissä. Samanaikaisesti isomman skaalan rakentaminen on Suomessa edelleen alamaissa.

Vaikka ensi vuodelle odotetaankin varovaista elpymistä, tänä vuonna rakentamisen määrä jälleen vähenee. Heikkoja vuosia on ollut jo useampia, ja vaikutukset työllisyyteen ovat olleet merkittäviä. Samanaikaisesti kun asuntotuotanto vähenee vielä enemmän kuin muu talonrakentaminen, kaupunkien vetovoima kiihtyy entisestään. Tahdin jatkuessa nykyisellään asuntovaje kasvaa muutamalla tuhannella asunnolla joka vuosi. Asuntojen hinnat jatkavat nousuaan, ja asumisen kustannukset nousevat monien, varsinkin pienituloisten, kipurajojen yli.

Yritykset ovat avainasemassa kasvun ja työllisyyden synnyttämisessä. Valtiolla on kuitenkin monia kasvun vauhdittamiseen ja mahdollistamiseen tähtääviä työkaluja, joita se voi halutessaan käyttää. On selvää, että kasvukeskukset tarvitsevat yhä enemmän asuntoja ja infraa sekä asukkaiden että yritysten käyttöön. Uudisrakentamisen ohella jo olemassa olevia kaupunkirakenteita pitää muokata uusien vaatimusten ja kasvavien käyttäjämäärien tyydyttämiseksi. On ensiarvoisen tärkeää, että lupakäytännöt ovat yksiselitteisiä ja käsittely sujuvaa. Byrokratian rattaisiin ei soisi yhdenkään työllisyyttä ruokkivan ja arjen sujuvuutta lisäävän hankkeen jumiutuvan.

Vaikka Suomessa on totuttu moniin it-alan innovaatioihin ja menestystarinoihin, niitä löytyy myös muilta teollisuuden aloilta. Mahdollisesti jo ensi vuonna Suomessa valmistuu 3D-tulostettu betonitalo elementeistä joissa on myös eristeet ja raudoitukset tulostusyksikön valmistamana.

Puukivituotteet ovat toinen hieno esimerkki innovaatioista, joissa on kosolti mahdollisuuksia. Rakennusjätteitä kierrättämällä saadaan aikaan uusiotuotteita uudisrakentamiseen ja korjauksiin, teollisessa mittakaavassa. Toivottavasti näemme samankaltaisia ison kokoluokan innovaatioita myös tulevaisuudessa. EU-jäsenmaiden on kierrätettävä 70 prosenttia rakennus- ja purkujätteistä materiaalina vuoteen 2020 mennessä, joten markkinoita innovaatioille löytyy myös Suomen rajojen ulkopuolelta.

Suomalaisella rakentamisella ja rakennustuotteilla on kaikki mahdollisuudet päästä kirkkaimpaan kärkeen, eikä pelkästään Euroopassa, vaan koko maailmassa. Varsinkin nyt niukkenevien raaka-aineresurssien aikana tutkimukseen ja tuotekehittelyyn panostetaan kaikkialla. Meillä ei ole varaa jäädä tästä junasta jälkeen.

Euroopan komissio valmistelee uutta kiertotalouden strategiaa, joka näillä näkymin julkaistaan loppuvuodesta. Tässäkin blogissa on aikaisemmin kirjoitettu kiertotalouden merkityksestä uuden kasvun synnyttämisessä. Jätteiden kierrätys on monelle suomalaiselle arkipäivää, mutta siinäkin voidaan päästä suurempiin prosenttiosuuksiin ja hyödyntää lopputulos entistä tehokkaammin, teollisuuden raaka-aineiden kierrätyksestä puhumattakaan. Mahdollisuudet ovat moninaiset, ja meidän on oltava siihen Suomessa valmiita, niin päätöksentekijöinä kuin myös yritysten työntekijöinä, johtajina sekä kuluttajina. Kiertotalouden maailmanmarkkinat ovat tulevaisuuden markkinoita, ja Suomella on hyvät lähtökohdat kasvaa niillä kokoansa suuremmaksi toimijaksi.

Mika Kari
SDP:n kansanedustaja, Lahden kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

Jätä kommentti

Nimi*
Kotisivut

Kommenttisi*

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>

Sinua saattaa kiinnostaa
asemakaava_590
Kilpailurajoitukset ovat rakennusalan dopingia
European flags in front of EP Building in Strasbourg. Copyright: © European Union 2015 - source: EP.
Kiertotaloutta kilpailukyvyn edistämiseksi
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Puukerrostaloja tehtäisiin, jos asunnon ostajat niitä kysyisivät
Asuntorakentaminen kasvun moottorina