Artikkelit

kiertotalous_1
kiertotalous_1

2020-luvun suunnitelmatalous?

Muotisana kiertotalouden ytimessä on resurssitehokkuus eli resurssien, raaka-aineiden mahdollisimman tehokas hyödyntäminen. Kun niin sanottujen neitseellisten materiaalien sijaan kyetäänkin uudelleen käyttämään muussa tai samassa tarkoituksessa aiemmin ollutta raaka-ainetta, säästyy niin ympäristö kuin kukkarokin negatiivisilta vaikutuksilta.

Markkinataloudessa kehitysloikat syntyvät innovaatioista ja kilpailusta, oman tekemisen parantamisesta. Usein tueksi tarvitaan kuitenkin julkista valtaa joko sääntelyn järkevöittäjänä ja mahdollistajana tai sitten taloudellisten puitteiden suorana vahvistajana. Kiertotalouskin tarvitsee vauhdittajakseen hyvää suunnittelua ja julkisen vallan fiksuja päätöksiä. Kiertotaloudenhan voi tiivistää myös siten, että se tarkoittaa hyvin suunniteltua taloutta, jossa materiaalien hukkaaminen ja jätteen syntyminen on minimoitu.

Jotta rakennukset olisivat ympäristöystävällisiä koko elinkaarensa ajan, niiden tulee olla mahdollisimman huoltovapaita ja niiden käyttötarkoitusta pitää voida muuttaa tarpeiden mukaan. Tiilijulkisivu kestää, jopa monta sataa vuotta ja kivirakenteita huoltovapaampaa materiaalia on vaikea keksiä.

Rakentamisen ja muun teollisuuden raaka-aineiden sivuvirrat ovat iso asia, kun kiertotaloutta vauhditetaan. Kivipohjaisten materiaalien valmistukseen esimerkiksi käytetään vuosittain satoja tonneja muun teollisuuden sivuvirtoja, kuten lentotuhkaa ja masuunikuonaa. Valmistuksen vaatimaa energiaa korvataan mahdollisuuksien mukaan biokaasulla ja erityyppisillä jätteillä. Prosesseista tulevaa lämpöä hyödynnetään muun muassa kaukolämpönä.

Tämän lisäksi rakentamisen materiaalien elämä ei pääty rakennuksen purkamiseen. Päinvastoin, se jatkaa matkaa joko uuteen rakennukseen tai muuhun käyttöön, kuten infrarakentamiseen. Paperin kierrätystä on totuttu pitämään edistyksellisenä. Kivipohjaisten rakennusmateriaalien kierrätysprosentti on yli 80 %, mikä on enemmän kuin paperilla.

Kun julkinen päättäjä lähtee luomaan puitteita kiertotaloudelle, on tärkeää nähdä kokonaisuus. Jotkut päättäjistämme ovat kuitenkin sitä mieltä, että materiaalin tulisi aina kiertää samaan käyttötarkoitukseen ns. downgreidaus on heistä huonoa asia. Suomessa, pitkien matkojen maassa kuitenkin yli 80% neitseellisestä kiviaineksesta käytetään infrarakentamiseen ja kierrätyskiviaineksen käyttö korvaamaan tätä käyttöä on resurssitehokkuutta parhaimmillaan. Siitähän kiertotaloudessa on kyse. Neitseellinen materiaali kannattaa mieluummin käyttää rakennuksiin, joissa materiaalin laadulla on huomattavasti tärkeämpi merkitys.

Rakentamisen kiertotalous on siis kiistatta asia, joka myös julkisen päättäjän on entistä enemmän otettava huomioon, kun mietitään vaikkapa sääntelyn kehittämistä kiertotaloutta tukevaan suuntaan.

Tiina Kaskiaro

Tiina Kaskiaro

Olen helsinkiläistynyt diplomi-insinööri ja tehnyt suurimman osan työurastani markkinoinnin ja viestinnän parissa.

Minua erityisesti kiinnostavat näkökulmat ovat kestävä rakennettu ympäristö, rakentamisen vaikutukset ympäristöön, resurssi- ja materiaalitehokkuus, asuminen sekä insinöörin silmin tarkasteltu arkkitehtuuri.

Vapaa-ajalla kierrän maailmaa avoimin silmin, liikun luonnossa, laskettelen ja sukellan. Myös hyvä ruoka ja viinit kuuluvat harrastuksiini.

Jätä kommentti

Nimi*
Kotisivut

Kommenttisi*

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>

Sinua saattaa kiinnostaa
Eiranrannan uudet puistot, ilmakuva
Rakentavasti eri materiaaleista
Screen Shot 2015-12-29 at 14.15.54
Kivirakentajat kuntavaaleista: kehittyvä kunta rakentaa
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Onko rakentamisessa sijaa poliittiselle ohjaukselle?
10060949423_7d0588eb99_b
Tulevaisuuden betonia?